Ruotsin Matkakoski
Lippoperinteen synty Matkakoskella
Ensin oli joki, koski ja kala – sitten tuli kaikki muu. Kalastuksella ja pyyntikulttuurilla on ollut keskeinen rooli Tornionlaakson pysyvän asutuksen syntymisessä. Kun suola saapui Saksasta 1200-luvulla, kalastuksen merkitys kasvoi entisestään, sillä suola mahdollisti kalan säilömisen ja kuljettamisen kauemmas markkinoille. Pysyvää asutusta Korpikylän kylälle saatiin vasta 1400-luvun lopulla. Siianlippouksen kautta saatu siika oli jo tuolloin merkittävä osa alueen väestön ravintoa. Kalastus oli pitkään hyvin tärkeä osa omavaraistaloutta ja on edelleen tärkeä monille kyläläisille, vaikka nykyään kukaan ei näe nälkää, vaikka saalista ei tulisikaan.
Ida Juuso oli tunnettu lippoaja
Tornionlaakson kalastushistoriaan kuuluu tarinoita taitavista kalastajista, kuten Ida Juuso, joka tunnetaan ensimmäisenä naisena, joka lipposi Matkakoskella. Ida aloitti lippoamisen 1920-luvulla, 35-vuotiaana, kun hänen iäkäs miehensä loukkasi jalkansa eikä enää pystynyt kalastamaan. Ida oppi nopeasti ja tuli tunnetuksi ahkerana ja taitavana lippokalastajana. Hän jatkoi lippoamista koko loppuelämänsä, aina 1970-luvulle saakka, jättäen pysyvän jäljen alueen kalastuskulttuuriin.
Matkakosken elävä lippoperinne
Matkakoskella on yhä edelleen nähtävissä vanhaan pyyntiperinteeseen liittyviä perinteitä, kuten kalastusoikeudet, siianjako ja siianhalstraus. Matkakoskella lippotalot on jaettu kahteen erään, jotka lippoavat vuoropäivin vuoden 1866 säännösten mukaan. Siianjako järjestetään huippusesonkina klo 18. Matkakosken kalastusta organisoidaan Matkakoski Fiskeföreningenin kautta, joka perustettiin vuonna 1928. Yhdistys hallinnoi kahta kylän omistamaa rakennusta, Koskikotaa ja Ida´s kahvilaa, jotka molemmat on rakennettu 1700-luvun lopulla. Yhdistys myös järjestää kalastusoikeudet urheilukalastajille Matkakoskella.
Vieraile Ruotsin Matkakoskella
