Koskialueet

Kukkola on alun perin sijainnut sekä Ruotsin että Suomen puolella ja oli 1800-luvun alussa Tornionlaakson suurin kylä. Vuonna 1809, kun Suomi liitettiin Venäjään, valtakunnanraja vedettiin Tornionjoen mukaisesti, jolloin kylä jakautui kahtia itäiseen ja läntiseen osaan. Viime vuosina lippokalastus on myyty Kukkolaforsenilla huutokaupalla. Kukkolaforsen on pitkään toiminut perinteisten siikajuhlien pitopaikkana, joiden juuret ulottuvat ainakin 1500-luvun alkuun. Lue lisää

Kukkolankoski, joka tunnetaan myös nimellä Jylhä, on ollut jo pitkään tuottoisa kalapaikka. Kukkolan kylän keskellä virtaava Tornionjoki jakaa asukkaat kahteen kyläkuntaan, läntiseen ja itäiseen. Molemmin puolin jokea elää edelleen vahva kalastuskulttuuri, jossa perinteet ovat keskeisessä asemassa. Alueella kalastetaan eniten lipolla, mutta perinteet elävät myös mateen ja nahkiaisen pyynnissä. Kalastus on ollut laajasti yhteisön organisoimaa. Suomen Kukkolassa voi yhä nähdä vanhoihin pyyntikulttuureihin liittyviä piirteitä, jotka ovat monin paikoin jo kadonneet. Lue lisää

Ensin oli joki, kosket ja kala – sen jälkeen tulivat ihmiset. Kalastuksella ja metsästyksellä oli keskeinen rooli Tornionlaakson pysyvän asutuksen syntymisessä. Pitkään siika ja lohi olivat tärkeä osa omavaraistaloutta ja on niin edelleen monille kyläläisille, vaikkei kukaan nykyään näe nälkää, vaikkei saalista tulisikaan. Ruotsin Matkakoskella elävät yhä vanhat perinteet, kuten kalastusoikeudet, vuorolippous, siianjako ja halstraus. Lue lisää

Matkakoskella noudatetaan yhä samoja vanhoja kalastustapoja, kuten vuorolippousta ja perinteistä siianjakoa. Matkakosken vuosittaiseen lippouskauteen ovat aina vaikuttaneet voimakkaasti sää ja vedenkorkeus, ylhäältä annetut kalastussäännöt ja -rajoitukset sekä lopulta paikalliset kalastajat itse. Lue lisää